Alkujohdatus

Tässä artikkelissa perehdytään Pentium4:n jäähdyttämiseen vedellä. Kyseessä on vasta testejä eli osia ei ole asennettu koteloon vielä. Testeissä käytetään kuitenkin kaikkia lopullisessa projektissa olevia osia, jotta saadaan kyseisen jäähdytyksen teho selville.

Pentium4 on suhteellisen hyvä vesijäähdytyksen kohde sillä emolevyissä on neljä reikää socketin ympärillä, joihin blokki on helppo kiinnittää tukevasti. Hyvänä ominaisuutena voisi mainita myös HS:n eli Heat Spreaderin, joka on ydintä suojaava metallilevy. Jotkut ovat kokeilleet HS:n poistoa, mutta lämpöero on vain noin 3 astetta ja ydin on tämän jälkeen herkkä rikkoutumaan. Käytetyn paketin hinnaksi muodostui noin 160 euroa.


Katsaus osiin

Prosessoriblokki
Aloitetaan tärkeimmästä eli prosessoriblokista, joka on Magnum 478. Nimessä esiintyvä 478 tarkoittaa Pentium4 Northwoodin käyttämää kantaa, mutta luulisin blokin sopivan myös vanhempiin Willamette-ytimellä varustettuihin prosessoreihin, jotka käyttävät Socket 423 -kantaa. Magnumm 478 on kokonaan kuparia ja se koostuu kannesta ja pohjasta, jotka on pultattu toisiinsa. Kupari takaa parhaan mahdollisen lämmönjohtumisen prosessorista veteen. Ensimmäiseksi kun blokin ottaa käteen, huomio kiinnittyy sen painoon, joka on 400 grammaa. Tämä ei vaikuta hyvältä, kun katsoo hentoja muovisia kierretankoja. Letkulähdöt ovat 10 millimetriset ja normaalia avarampaa mallia, jotta virtausvastus olisi mahdollisimman pieni. Vesikanava on spiraalin muotoinen, vesi johdetaan sisään blokin keskeltä. Kiinnitys on integroitu itse blokkiin, joka on mielestäni hyvä ratkaisu. Blokki kiinitetään suoraan socketin neljään reikään muovipulteilla, joten vakiocoolerin kehikko on poistettava.

Piirisarjablokki
Minulle jäi ylimääräiseksi alumiininen SocketA- ja Socket370-kantaisille prosessoreille tarkoitettu blokki, koska olin joskus hankkimassa Tualatin-Celeronia. Kyseessä on M-muotoisella uralla varustettu, punaiseksi eloksoitu alumiiniblokki. En kuitenkaan viitsinyt kuvien takia avata kumpaakaan blokkia vuotojen pelossa. Eloksointi on todella siisti ja pohja on muutenkin todella tasainen. Letkulähdöt ovat 10mm. Kyseinen blokki vaatii erikseen tehtävän tai ostettavan kiinnikkeen. Tietysti normaalisti kannattaa ostaa piirisarjalle tarkoitettu blokki, jotta saa kiinnityksenkin mukaan.

Pumppu
Pumppuna on Hydorin Selz L20. Omistin myös Sicce Novan, mutta vaihdoin tähän, koska Hydor sopii paremmin letkupumpuksi. Plussaa myös siitä, että molempiin letkulähtöihin menee 10 millimetrin letku. Kokoa on hiukan Sicceä enemmän, mutta se ei haittaa tässä tapauksessa. Systeemissä ei tule siis olemaan minkäänlaista vesisäiliötä.

Vedenjäähdytin
Huomasin Efidatan sivuilla suhteellisen siististi toteutetun vesijäähdytyksen kuvan. Siinä käytetään Sierran lämppärin kennoa kiinnitettynä kotelon ulkopuolelle takapaneliin. Kenno sopii juuri sopivasti kotelon takapaneliin, niin että se ei mene liittimien eteen. Kyseisessä kuvassa kotelona on Antecin SX-1030, mutta mittaa käyttämällä totesin, että samanlainen systeemi sopii myös omaan kotelooni. Autonpurkaamosta löytyi kuitenkin sopivampi kenno, joka on kuulunut Audiin tai VW:hen. Letkulähdöt ovat samalla puolella ja osoittavat sopivasti kotelon sisään. Letkulähdöt tarvitsivat välikappaleet sillä ne on tarkoitettu 15 millimetrin letkuille. Kenno on kohtalaisen tiheä ja siihen puhaltaa 92 ja 120 millimetriset tuulettimet, joita käytetään viidellä voltilla. Vaikka kyseessä on vasta testi, kenno on jo kiinni kotelon takapanelissa.

Letkut
Suurin osa letkukaroista on 10 millimetrisiä, joten letkun on oltava vastaavan paksuinen. Käytössäni on 10 millimetrinen silikoniletku ja saman halkaisijan omaava kudosvahvisteinen PVC-letku. Tarkoituksena oli käyttää pelkkää silikoniletkua, mutta totesin jo valmiiksi kaapistani löytyvän PVC:n olevan myös sopivaa.