Nollapiste-logo
Antec
Päätös
 Uutiset  |   Uutisarkisto  |   Artikkelit  |   Palauteosasto  |   Tietoa  |   IRC  |   Kilpailut 
Päätös
Valikko ylä
  Kansio Uutiset
  Kansio Uutisarkisto
  Kansio Artikkelit
  Kansio Palauteosasto
  Kansio Tietoa
  Kansio IRC
  Kansio Kilpailut

  IRC: #nollapiste@IRCnet
Valikko ala
 
Artikkelit ylä
> Albatron Ti4680 Turbo & Gigabyte Maya Radeon 9500 Pro
> Pentium4-vesijäähdytystä
> KT400-roundup
> Leadtek K7NCR18D-Pro
> AMD Athlon XP 2400+
Artikkelit ala
 
Tyhjä ylä
Nollapisteen palveluntarjoajana:
Neutech
Hinnat alkaen 98e / vuosi
Tyhjä ala

 

 Kirjoittanut:  Ville Suvanto
 Päivämäärä:  16.11.2002
 Testiin toimitti:  Jimm's PC Store
 Valmistaja:  AMD
 Otsikko:  AMD Athlon XP 2400+

Valikko:

Ylikellotus

Ylikellotusalustana käytin edelleen tuttua turvallista Epox 8K3A:ta sekä tämän lisäksi 256 megatavun Corsairin XMS3200 PC2 -muistikampaa. Kovalevynä toimi Maxtorin 30 gigainen 5400 rpm:n malli, näytönohjaimena Gigabyten Radeon 9000 sekä virtalähteenä 400 W:n Antec. Prosessorin jäähdyttämisestä vastasi Thermalright SLK-600 sekä 7000 rpm:n 60 millimetrinen Y.S. Tech. Coren ja siilin väliin laitoin Artic Silver III -hopeatahnaa.

Käyttöjärjestelmänä oli Windows 2000 Service Pack 3:lla varustettuna. Ylikellottamiseen käytin SetFSB-ohjelmaa, jolla voidaan nostaa väylätaajuutta suoraan Windowsista käsin. Muistit toimivat testin aikana CAS2-2-2 -asetuksilla.

1

Aloitin ylikellottamisen vakiojännitteillä ja kahdesta GHz:stä prosessori venyi aina 2117 MHz:n tuloksiin, jonka jälkeen Pifast ei enää suostunut menemään läpi. Väylä oltiin tällöin nostettu 141,14 MHz:iin 133,64 MHz:stä. Pifast-aikaa saatiin parannettu noin kahdella sekunnilla reilun 110 MHz:n kellotaajuuden nostolla. Mainittakoon vielä, että muisteja ajettiin koko ajan asynkronoituina.

1

1.75 voltin jännitteellä saatiin helposti menemään läpi 2132 MHz:n kellotaajuus, joka tuotti ongelmia vakiojännitteillä. 1.75 voltilla ei kuitenkaan yleistä kellottuvuutta saatu parannettua kuin noin 80 MHz. Pifastin aika saatiin tiputettua 32.18 sekuntiin, joten 1.75 voltilla saavutettiin noin sekunnin parannus.

1

Seuraavaksi nostin voltit 1.85:een ja sain näin menemään 2209 MHz:n kellotaajuuden läpi ongelmitta. Tämän jännitteen nosto ei paljon auttanut, sillä Pifast ei mennyt enää läpi 2270 MHz:n kellotaajuudella. Viimeinen vakaa kellotaajuus siis oli 2263 MHz, jolloin Pifast saatiin ajettua onnistuneesti läpi 31.28 sekunnin ajalla. Nostamalla väylä 147,27 MHz:stä 150,85 MHz:iin saatiin aikaa parannettua vajaalla sekunnilla ja kellotaajuutta noin 50 MHz:llä.

1

Viimeiseksi jännitteeksi päätin nostaa Vcoren vielä 1.95 volttiin, jolla saatiinkin ajasta puristettua vielä yksi sekunti pois. Jouduin samalla nostamaan muistien jännitettä 2.6 volttiin. Lopulliseksi kellotaajuudeksi siis muodostui 2339,48 MHz ja väyläksi tällöin 155,97 MHz. Pifastista saatiin 30.23 sekunnin aika, joten 30 sekunnin rajaa ei aivan tällä yksilöllä saatu rikottua. Yritin nostaa Vcorea vielä 2.00 volttiin, mutta Pifast ei tästä huolimatta suostunut menemään läpi 2347 MHz:n kellotaajuudella. Lämmötkin alkoivat olla rasituksessa jo 75 asteen tuntumassa, joten ilmajäähdytyksellä ei tästä enempää saatu puristettua irti.


Kuvaa klikkaamalla avautuu isompi kuva

Testitulokset

    Testikokoonpano
  • AMD Athlon XP 2400+
  • AMD Athlon XP 2200+
  • Epox 8K3A
  • Corsair XMS3200 CS2 256MB
  • PNY Verto GeForce4 Ti4400
  • Maxtor 30GB
  • Antec 400W

  • Windows 2000 SP3
  • VIA 4-in-1 4.40 (CAS2.5-3-3)
  • VIA 4-in-1 4.43 (CAS2-2-2)
  • Detonator XP 30.30 (CAS2.5-3-3)
  • Detonator XP 40.72 (CAS2-2-2)
  • DirectX 8.1
Ajoin testit Athlon XP 2400+ -prosessorilla siis kaksilla eri asetuksilla. 2200+:n olin aikoinaan testannut CAS2.5-3-3 -asetuksilla käyttäen VIA 4-in-1 4.40- ja Detonator XP 30.30 -ajureita, joten ajoin vertailun vuoksi näillä samoilla ajureilla ja muistiasetuksilla myös 2400+:n. Tämän lisäksi testasin prosessorin uusilla VIA 4-in-1 4.43- ja Detonator XP 40.72 -ajureilla sekä CAS2-2-2 -muistiasetuksilla.

1

1

SiSoft Sandra 2002:n CPU Arithmetic- sekä CPU Multi-Media -osioissa huomataan hyvin, että ero Athlon XP 2400+:n ja 2200+:n välillä on varsin suuri. 2400+ voittaa CPU Arithmetic -osion ALUssa sekä FPUssa kummassakin noin 11 prosentilla. Eroa 2400+:n osalta eri muistiasetuksilla ja ajureilla ei syntynyt lainkaan. CPU Multi-Media -osiossa vastaavasti erot pysyvät täysin samoina. Ainakin SiSoft Sandra 2002:n testitulosten perusteella siis voidaan vetää johtopäätös, ettei B-versiollinen Thoroughbred-core ainakaan ole epäonnistunut, päinvastoin.

1

Winstone 2001 jatkaa SiSoft Sandra 2002:n kanssa samoilla jalanjäljillä vaikkakin erot eivät ole aivan yhtä selvät. Business-osiossa eroa 2400+:n ja 2200+:n välille muodostuu noin kuusi prosenttia ja Creation-osuudessa noin seitsemän. Winstone 2001:ssä hyödytään myös uusista ajureista sekä kireistä muistiasetuksista ja eroa syntyykin kahden prosentin luokkaa.

1

Pifastissa erot kasvavat entistä suuremmiksi ja Athlon XP 2400+ voittaakin jo lähemmäs kymmenellä prosentilla. Eroa 2400+:n eri asetusten välille muodostuu reilut kolme prosenttia.

1

PCMark2002:lla testasin samalla myös muistien nopeutta, mutta eroa näiden välille ei luonnollisesti synny käytännössä lainkaan kun muistiasetukset ovat samat. Prosessoreiden välille muodostuvat ero kuitenkin pysyttelee edelleen noin kymmenen prosentin paikkeilla. Tiukoilla muistiasetuksilla ero prosessorin ollessa sama jää vajaaseen prosenttiin.

1

Pelinopeutta testasin 3DMark2001 SE:llä, jossa ero prosessoreiden välille jää noin viiteen prosenttiin. Uusien Detonator XP 40.72 -ajureiden ansiosta ero Athlon XP 2400+:n eri asetusten välille kasvaa yli 13 prosenttiin.


Loppuyhteenveto

Athlon XP 2400+ on varustettu Thoroughbred-coren B-versiolla, joka tarkoittaa, että coreen on lisätty yksi metallikerros ja coren kokoa sekä transistorien määrää on kasvatettua. Näillä eväillä prosessorin tuottama lämpö saadaan levitettyä isommalle alalle tasaisemmin ja näin ollen myös lämpötilat saadaan alemmiksi A-versioon nähden. Käytännössä tämä tarkoittaa noin viiden asteen laskua lämpötiloissa. Lämpötilat tästä huolimatta ovat korkeahkot ja suosittelenkin heti alkuun hommaamaan järeän täyskuparisiilin tehokkaalla tuulettimella tai vaihtoehtoisesti vesijäähdytyksen jos halutaan myös ylikellottaa prosessoria.

Testitulokset Athlon XP 2200+:aan verrattuna ovat 2400+-mallin kohdalla varsin selkeät ja eroa näiden prosessoreiden välille muodostuu viidestä kymmeneen prosenttiin. Kun hintakaan ei ole mitenkään ylitsepääsemätön, 262 euroa, voin suositella prosessoria varauksetta. Kannattaa kuitenkin ennen ostamista varmistaa, että emolevy tukee uutta Thoroughbred-corellista Athlon XP -prosessoria. Seuraavaksi AMD:ltä on luvassa Barton vuoden loppupuolella 512 KB L2-cachella sekä tietenkin Clawhammer ensi vuoden alkupuolella.



Hyvää
  • Teho
  • Hinta
  • Kellottuvuus
  • Kerroinlukko helppo murtaa
Huonoa
  • Lämmöt
1

Kiitokset vielä kerran Jimm's PC-Storelle Athlon XP 2400+ -prosessorin toimittamisesta testiin!

Sivulle 1    Etusivulle

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                         
 

 

 
  Detonators.net
  Finclockers
  JAT Hardware
  Katuhintavertailu
  Kelloportti
  MetkuMods
  Muropaketti
  Patenttinet
  Save the core
  Skenegroup

  Coolputer
  Jimm's PC Store
  Only4pro
  Tietotasku

Finclockers-sivuston uutisten haku on epäkunnossa tällä hetkellä.


1

1

1

1